torstai 19. lokakuuta 2017

Luumunväriä





Hameiden käyttö on mulle hyvin kausittaista. Välillä saattaa mennä useita viikkoja, etten käytä mekkoja tai hameita lainkaan, mutta sen vastapainoksi tulee jaksoja, jolloin pukeudun hameeseen pari-kolme kertaa viikossa. Usein tällainen hamekausi iskee alkusyksystä. Hameessa tarkenee vielä hienosti, eikä päällysvaatteitakaan tarvitse vielä ylenpalttisesti. Lisäksi tykkään paksuista peittävistä sukkahousuista, jotka sopivat syyskenkien ja -hameiden kanssa mielestäni paljon paremmin kuin ohuet ihonväriset.

Syksyinen asu syntyi harmaan hameen, luumunvärisen neuleen ja saman väristen mokkakenkien yhdistelmästä. Luonnonvalkoisen silkkipaitiksen pilkahdukset raikastivat kokonaisuuden.
 
Koruvalikoimaani penkoessa huomaa, minkä värisiä vaatteita käytän eniten, sillä niissä samoissa väreissä löytyy myös useita koruja ja korusettejä. Luumu on oikein kiva väri näin syksyllä, mutta korujenikin mukaan käytän sitä aika harvoin. Korujen joukosta löytyi nimittäin vain yhdet korvikset, joiden sävy oli juuri oikea neuleen kanssa.











Onpa kiva, kun on viikonloppu edessä. Perjantain ohjelmassa on ensin käynti I love me -messuilla, josta lähden suoraan ajelemaan maalle.

Ihanaa viikonloppua!





tiistai 17. lokakuuta 2017

Viikon 41 huiput

Aloitetaanpa tämänkertainen viikon huiput ruokajutuilla.

Viime talvena bongasin instassa esiintyvän mainoksen kautta Alavuden öljynpuristamon. Vaikka appivanhempien luona käydessämme ajamme lähes aina Alavuden ohitse, en ole aiemmin tiennyt, että siellä sijaitse kyseinen yritys. Öljynpuristamossa valmistetaan kotimaisesta rypsistä kylmäpuristettuja öljyjä. Viime käyntimme yhteydessä pysähdyimme sitten puristamon yhteydessä sijaitsevassa Vietävän hyvää -myymälässä (eikö ole ihana nimi myymälälle!). Myynnissä oli öljyjen lisäksi paljon lähialueen pientuottajien tuotteita, mutta tällä kertaa ostin vain öljyjä - pullon maustamatonta öljyä sekä sitruunalla ja valkosipulilla maustetut. Käytän harvoin maustettuja ruokaöljyjä, mutta muutaman kokeilun jälkeen ainakin Alavuden tuotteet saavat ison plussan. Niillä saa kivasti ja helposti lisämakua niin ruuanlaittoon ja leivontaan kuin salaattikastikkeisiin ja annosten viimeistelyyn. Seuraavaksi täytyykin kokeilla chilillä tai basilikalla maustettuja öljyjä.



Kerroin täällä muutama päivä sitten marja-aroniasta tehdystä vispipuurosta. Sen innoittamana päätin kokeilla vispipuuron valmistamista pihlajanmarjoista. Käytin puuroon vastaavan määrän pihlajanmarjoja kuin yleensäkin muita marjoja. En sitten tiedä, päteekö niihin sama kuin aroniaankin eli marjojen maku voi vaihdella suurestikin eri puiden välillä. Puurosta tuli kuitenkin aika vahvan ja jopa hieman kitkerän makuista. Pakastimessa olevat marjat aionkin jatkossa käyttää yhdessä jonkun miedomman marjan kanssa.


Viime viikolla kävin taas kuukausittaisessa viiniklubissa, jossa aiheena oli tuhdit punaviinit. Maistelussa oli mukana portugalilainen Esporão Reserva 2014 (Alkon hinta 20,95€), eteläafrikkalainen Kanonkop Kadette Pinotage 2015 (14,52€), uruguaylainen Garzon Tannat Reserva 2015 (13,98€), kalifornialainen Louis M. Martini Cabernet Sauvignon 2014 (19,89€) sekä italialainen Zenato Amarone Della Valpolicella Classico 2013 (39,90€). Kaikki viinit olivat oikein hyviä ja maistuivat erinomaisesti maistelulautasen choritzolla ryyditetyn karitsan entrecôten samoin kuin tilsit-juustonkin parina. Suosikkia oli vaikea valita, mutta italialainen ja kalifornialainen viini taisivat lopulta päätyä omiksi lemppareikseni.


Viikonloppuna aloittelin parvekkeen somistamista talvikuntoon. Maalta toin jäkälää ym. matskua kahden ruukun asetelmiin, jonka lisäksi pariin ruukkuun suunnittelin callunaa, kuusentaimia ym. Sinkkiämpäri sai samantyylisen koristelun kuin maalla tekemäni saaviasetelma. Valmiiksi en vielä asetelmia ja istuksia saanut, kun kuusentaimet, kävyt ja käppyräiset oksat vielä puuttuvat. Mutta onpahan parvekkeella jo hieman syksyn tunnelmaa, vaikka muutama kesäkukka jatkaakin vielä kukkimista.




Sunnuntaina tein pitkän kävelylenkin ja tuohon yli paritunnin reissuun mahtui niin pilvistä säätä kuin suloista auringonpaistettakin. Lopuksi kuvaräpsyjä kävelylenkin varrelta.

Mukavaa viikon jatkoa!























keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Vispipuuro marja-aroniasta




Instan puolella sain pari pyytöä marja-aroniasta tehdyn vispipuuron ohjeesta, joten päätin laittaa reseptin jakoon tänne blogin puolelle.

Marja-aronia on yksi terveellisimmistä marjoistamme sisältäen enemmän antioksidantteja kuin muut marjat. Aroniassa on myös runsaasti C- ja E-vitamiineja, lukuisia kivennäis- ja hivenaineita sekä flavonoideja. Aronian sanotaan mm. torjuvan virtsatietulehdusta sekä alentavan verenpainetta ja marjojen sisältämien antosyaniinien suojaavan silmiä jopa tehokkaammin kuin mustikka. Aronia onkin varsinainen supermarja!




Maalla pihapiirissämme kasvaa yksi marja-aroniapensas, joka tekee vuosittain hurjan määrän marjoja. 
Kolme vuotta sitten valmistin aronia-omenahilloa, mutta muina vuosina marjat ovat jääneet lintujen syötäviksi.
Viime vuonna olisin halunnut kerätä niitä, mutta silloinkin linnut olivat nopeampia ja pensaassa ei ollut jäljellä ainuttakaan marjaa, kun me menimme maalle. Tänä syksynä minä ehdin ensin ja sain kerättyä monta litraa marjoja talven varalle pakastimeen. Marjat ovat helppo ja nopea kerätä, poimurillisen sain alle viidessä minuutissa. Parhaimmillaan yksi pensas voi tuottaa 8-10 kg marjoja vuodessa.



Aronian marjojen maku vaihtelee suuresti ja jopa samalla tontilla olevat pensaat saattavat tuottaa keskenään täysin eri makuisia marjoja. Meidän ainokaisen pensaan marjat ovat hieman karvaita eivätkä ne oikein maistu sellaisenaan. Appivanhempien pensaissa sen sijaan marjat ovat erittäin maukkaita ja makeita. Viime viikkoisen vierailumme aikana kävin useaan otteeseen napsimassa mehukkaita marjoja suuhuni.  

Tänä syksynä valmistin marja-aroniasta ensimmäistä kertaa vispipuuroa. Ensimmäisen satsin tein pelkästään aroniasta, jolloin puuron maku oli hyvä, vaikkakin erittäin mieto.

1 l vettä
5 dl aronian marjoja
1 dl (tai maun mukaan) sokeria
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
1,5 dl mannasuurimoita

Huuhtele marjat ja keitä niitä vedessä n. 15 min kunnes kuoret ovat pehmenneet. Siivilöi mehu talteen ja painele marjoja, jotta niistä irtoaa mukaan hieman sosetta.

Kiehauta mehu ja mausta sokerilla, vaniljasokerilla ja ripaus suolalla, tarkista maku.

Vispaa mannasuurimot kiehuvan mehun joukkoon ja anna hautua n. 10 min välillä sekoittaen.

Jäähdytä puuro ja vatkaa kuohkeaksi sähkövatkaimella.


Toisella kertaa halusin puuroon hieman voimakkaampaa makua, joten lisäsin mukaan viinimarjoja. Hapokkaat marjat tai vaikkapa omenat tuovatkin aronian aromit paremmin esille. 

Kivaa keskiviikkoiltaa!

 





maanantai 9. lokakuuta 2017

Viikon 40 huiput - syystunnelmia

Kuten viime postauksessa mainitsin, ennen appivanhempien luona käyntiä vietimme useamman päivän ajan maalla. Tämän kertaisessa viikon huipuissa palaan ihaniin syksyisiin maalaistunnelmiin.

Säiden suhteen meitä onnisti, enkä olisi voinut parempia syysilmoja toivoa. Iltaisin oli sadunomaista, kun sumu alkoi nousta ja lopulta kietoi maiseman sankkaan verhoiluun. Useimmiten sumu kuitenkin haihtui päivän aikana ja saimme nauttia pilvettömältä taivaalta paistavasta auringosta. Kaiken huipuksi oli aivan tyyntä, joten rannalla sää tuntui jopa lämpimämmältä kuin monena kesäiltana. Syksystä välittämättä viimeiset kesän merkit pitivät pintansa ja mm. liljat ja härkäpavut kukkivat täyttä päätä ja niiden joukossa oli vielä runsaasti nuppujakin.








Kävin metsässä useampana päivänä ja kotiin tuomisiksi sain muutaman kilon puolukoita ja hieman sieniä. Kanttarelleja löytyi niin paljon, että saan tehtyä niistä muutaman keiton tai kastikkeen. Sen sijaan suppilovahverot olivat vasta nousemassa, mutta toivottavasti niitä löytyy seuraavan käyntimme aikana.

Metsässä oli aivan ihana samoilla ja kun olin saanut sieni- ja marjasadot talteen, lähdin yhtenä päivänä keräämään materiaalia syysistutuksiin. Jäkälää, sammalta, puolukanvarpuja, kuusentaimia ja naavaa keräsin parin korillisen verran ja poimin mukaan myös muutaman sienen asetelmien koristeeksi.





Tarkoituksenani oli tuoda luonnonmatskut kotiin, mutta enpä sitten malttanutkaan odottaa. Syysiltojen iloksi kokosin useamman asetelman niin ulos kuin sisällekin. Metsän antimien lisäksi poimin rekvisiittaa pihapiiristä sekä tallin ja aitan kätköistä: Yhden omenapuun omenat ovat niin pahan makuisia, ettei niitä viitsi käyttää syötäväksi. Sen sijaan ne sopivat mainiosti koristeeksi ison sinkkisaavin viereen. Pihlajasta poimitut marjaniput päätyivät pariin sommitelmaan ja laitoin marjoja myös maljakoihin veden sekaan. Hehkuvan punaiset kurtturuusun marjat näyttävät oikein kauniilta vaalean jäkälän joukossa.

Tykästyin sinkkisaaviasetelmaan niin paljon, että sellaisen halusin tehdä myös kotiin. Saavi on kuitenkin aivan liian suuri meidän parvekkeellemme, mutta löysin aitasta vanhan sinkkiämpärin. Sen otin mukaan kotiin, jotta voin tehdä parvekkeelle vastaavan sommitelman pienempänä versiona.







Sateisesta säästä huolimatta oikein mukavaa alkanutta viikkoa!







torstai 5. lokakuuta 2017

Ruutuhousut


Maalla on mukavaa, mutta onpas ihanaa olla taas kotona. Vietimme ensin muutaman päivän maalla, josta sitten matkasimme pariksi päiväksi appivanhempien luokse Etelä-Pohjanmaalle auttamaan erinäisissä syyspuuhissa niin heidän kotonaan kuin mökilläänkin. Omillakin tiluksilla teimme jo ensimmäisiä valmisteluita talven varalle, mutta vielä käymme siellä ainakin kerran laittamassa paikan kiinni puoleksi vuodeksi.

Nämä asukuvat otettiin ennen maalle lähtöämme. Kuukausi sitten näitte asukuvat, joissa ylläni oli kesällä ostamani bleiseri. Samaan aikaan hankin myös samaa ruutukuosia olevat housut, jotka ovat olleet käytössä aivan yhtä mieluisat kuin jakkukin. Olen aina tykännyt housuista, joissa on upslaakit ja näissäkin housuissa ne ovat yksityiskohta, johon ihastuin ensisilmäyksellä. Nilkat paljastavat lahkeet ovat ainakin näin alkusyksyllä tuntuneet oikein mukavilta ja eivätköhän ne nilkkureidenkin kanssa toimi mainiosti. Kirkkaanpunainen paita ja huulipuna samoin kuin lasihelmistä tehdyt korut toivat kokonaisuuteen pirteyttä ja saivat olon tuntumaan sateisena päivänä energiseltä ja reippaalta.








Taidanpa ryhtyä purkamaan laukkuja ja kasseja ja laittamaan tavaroita paikoilleen. Maalta toin mm. jäkälää, sammalta ym. luonnonmateriaalia syysistutuksiin sekä mm. pihlajanmarjoja, joista kokeilen tehdä vispipuuroa.

Mukavaa torstai-iltaa!